Search

Loppurentoutus - Savasana

Makaan matolla, joka on juuri minun kokoiseni, minun keholleni tehty. Mieli saattaa säntäillä oravan lailla maton ulkopuolella pitkin salia, tarttuen tuohon ja tähän, järsiä mennessään lattian listoja, mutta annan sen mennä. Harjoituksen jälkeen matolla maatessa levottomana särisevä liike on kuitenkin asettunut kehossa ja mielessä. Joskus enemmän ja joskus vähemmän.


Hengitän syvään ja puhallan hitaasti ulos syvälle vatsan pohjaan asti. Vajoan raskaan raukeana maton kannateltavaksi, tähän hetkeen. Vatsan ja rintakehän alueella väreilee rauhallinen ja täyteläinen tyytyväisyyden tunne ja suupieliä hymyilyttää. Joskus myös itkettää, mutta se on toinen tarina ja myös ihan ok.


Ohjaaja alkaa herätellä meitä loppurentoutuksen jäljiltä. Pehmeästi johdatellen meitä kohtaamaan jälleen maton ulkopuolinen maailma. Kiitokset ja maton pyöritys takaisin rullalle. Palautan peiton koriin, joogatiilet omaan hyllyynsä. Kerätessään tavaroitaan ja takkejaan niskaan vetäessään ihmiset hymyilevät toisilleen ja mietin jälleen, että tätä en ole nähnyt kuin joogasaleilla. Yhtäkkiä olemme samassa veneessä kaikki.


Saan sen tunteen, joka ilmestyy usein tuntien jälkeen. Kuin olisin palannut itseni ytimeen. Kaikki on hieman selkeämpää ja asiat ovat hetken helpompia ottaa vastaan sellaisena kuin ne ovat tulevaksi. Tämän vien mukanani maton ulkopuolelle.


Mielestäni joogasta ja kaikesta siihen liittyvästä on vaikea kirjoittaa ilman, että se herkästi kuulostaa joko pilviä hipovan korkealentoiselta tai vaihtoehtoisesti kiusaannuttavan lattealta. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, aion kuitenkin yrittää.


Tervetuloa blogin pariin, ihanaa että olet täällä.

3 views0 comments